sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

202. Koulutunti ilman jalustimia


Tänään päästiin jälleen Diskon kanssa valvovan silmän alle treenaamaan. En voi sanoa muuta kuin että tarpeeseen tuli! Vasta meidän toinen koulutunti, mutta ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että oikeasti osasin ratsastaa Diskoa, tiesin tavallaan miten se toimii. Mun istunta oli kuulemma parantunut todella paljon viime kerralta, vaikka siitä on vasta reilu viikko!

Aloitettiin tietty pitkillä alku käynneillä - vitsi mikä yllätys! Aloitettiin taas ratsastamalla puoli pitkin ohjin uralla, haluttiin saada Disko hereille pohkeelle sekä eteenpäinpyrkivämmäksi. Vaikka alkuun ratsastettiin puolipitkällä ohjalla, vaadittiin vähän liioiteltua asetusta kulmiin. Käynnissä ei vielä tullut mitään sen kummempia ongelmia, mun kantapää nousi edelleen pohjetta käytettäessä, samoin mun jalan paikka siirtyi vähän liian taakse, mutta ei läheskään niin pahasti kuin viimeksi kuulemma! Siirryttiin pian raviin jatkamaan samaa tehtävää ravissa. Ravissa tuli sama ongelma mun jalan kanssa esille, tosin ei yhtä selkeästi kuin käynnissä. Ravissa siirryttiin pian pois uralta kääntelemään taas outoja teitä, sain ottaa ohjaa vähän enemmän, tässä kohtaa ei kuitenkaan vielä missään nimessä haettu pehmeyttä tai pyöreyttä edestä.

Disko oli jo tässä vaiheessa hyvin kuulolla. Sain ottaa ohjat kokonaan käsiin. Jatkettiin ottamalla vähän ravia kevennellen pääty-ympyrällä. Lähinnä alusta lähtien haluttiin nähdä missä minun istunta oikeasti menee tällä hetkellä. Meille paljastuikin pian täysin uusi ongelma. Aloitetaan vaikka siitä, että olen vihdoin oppinut kantamaan mun kädet. Kaikki mun käsien suhteen on muuten hyvin kunnes päästään mun ranteisiin. Vaikka kannan kädet hyvin, mun ranteet tavallaan tippuu mun käsivarsien alle. Tämä tavallaan johtaa “vipu efektiin” jään tosi kovaksi ja epätasaiseksi kädestä koska mun käsi käytännössä lukittuu paikalleen käsivarsien alapuolelle. Diskosta huomasi myös mun käden epätasaisuuden, aina kun muistin korjata ranteet suoraksi ja rennoiksi, Disko pysyi kivasti tasaisessa vähän korkeammassa muodossa. Kun taas itse unohdin kantaa kädet, Disko valui alas muotoon ja jäi painamaan mun kättä vastaan.
Siirryttiin vihdoin varsinaiseen tehtävään, nimittäin kahdeksikolle missä tehtiin pientä väistöä. Käytännössä me ei ratsastettu väistöä eikä avo- tai sulkutaivutusta. Kahdeksikon kaarissa ratsastettiin alkuun takaosaa reilusti kahdeksikon sisäpuolelle, asetus siirtyi samalla reilusti sisälle. Etuosa pysyi kahdeksikolla, kun taas takaosa siirtyi sen sisäpuolelle. Hevonen kulki tällä hetkellä kolmella uralla. Kahdeksikon keskellä tuli tietty suoristus ja samalla ratsastettiin eteen. Suoristuksen jälkeen ratsastettiin samaa tehtävää, mutta tällä kertaa toisen suunnan kaareen. Tehtävällä huomasin taas, että osaan itse ratsastaa paremmin oikeassa kierroksessa, takaosan väistätys meni niin paljon helpommin siihen suuntaan, näin ratsastajan näkökulmasta. Takaosan väistöjen tarkoituksena oli saada Diskon ristiselkää avattua, sitä kautta samalla saatiin paremmin liikettä takaosaan ja selkään “pyöreyttä”.

Mielestäni takaosan sisään väistätys oli ainakin minulle paljon helpompaa, vaikka olisin uskonut että takaosan ulos väistättäminen olisi ollut helpompaa minulle. Tässäkin kahdeksikko tehtävässä huomasi sen, kuinka minun jalka vaan halusi siirtyä liian taakse, samoin kantapää yritti vaivalloisesti siirtyä ylöspäin. Onneksi tunnin edetessä jouduin ratsastamaan ilman jalustimia, mikä tavallaan pakotti mun jalan valumaan pitkäksi ja rennosti. Samalla minun viimekertainen ongelma lantion kanssa joutuisi koetukselle, jos lantiota jännittäisin menettäisin luultavasti tasapainon.
Tehtiin samaa tehtävää edelleen käynnissä. Kahdeksikon kaarissa ratsastettiin alkuun takaosaa reilusti kahdeksikon ulkopuolelle, asetus siirtyi samalla ulos. Etuosa pysyi kahdeksikolla, kun taas takaosa siirtyi sen ulkopuolelle. Hevonen kulki tällä hetkellä kolmella uralla. Kahdeksikon keskelle tuli tietty suoristus ja samalla ratsastettiin eteen. Suoristuksen jälkeen ratsastettiin samaa tehtävää, mutta tällä kertaa toisen suunnan kaareen. Tehtävä olikin heti paljon vaikeampi ratsastaa! En jotenkin vaan hahmottanut asetusta ulos, jäin samalla kädellä kiinni suuhun. Sillon tietysti kaikki rentous ja pehmeys edestä häipyi.. Pitäisi ilmeisesti taas harjoitella vasta-asetuksia, jos ei muuta niin ainakin Diskon kanssa.



Heti kun osasin itse ratsastaa paremmin kädellä, väistöistä tuli yhtäkkiä paljon helpomman tuntuiset! Selvästi jatketaan minun istunnan treenaamista, eikä siirrytä vaikeimpiin tehtäviin, kerta mun oma istunta ei ole valmis siihen. Kun kahdeksikot onnistui suhteellisen hyvin molempiin suuntiin vaikeutettiin tehtävää vähän. Tällä kertaa joka toinen kaari ratsastettiin niin että takaosa tuli kahdeksikon sisäpuolelle, joka toinen väistö niin että takaosa lähti kahdeksikon ulkopuolelle. Käytännössä sama tehtävä, yhdistettynä. Vaikeinta tässä tehtävässä oli ne ekat kolme askelta väistöä suoristukseen. En mitenkään meinannut saada väistettyä takaosaa tarpeeksi paljon kaarteen läpi. Diskolle tämä ei varmaankaan olisi ollut ongelma, jos itse olisin osannut ratsastaa tehtävää.


Tämän tehtävän jälkeen laitettiin minun lantio ja vatsalihakset vasta töihin, nimittäin jalustimien tuki lähti lomalle. Lopputunnin jouduin ratsastamaan kokonaan ilman jalustimia! Pitkän käynti työskentelyn jälkeen tarkistettiin jälleen istunnan tilanne, ratsastamalla ravia pääty-ympyrällä. Tottakai mun istunta oli nyt paljon parempi! Mun jalat ei olleet enään yhtään jännittyneet, istuin lantion päällä, ranteet pysyi myös yllättävän hyvin suorina! Kun istuntaa oli taas kartoitettu vähän, pääsi Disko kävelemään väli käynnit, minkä jälkeen jatkettiin samaa kahdeksikko tehtävää ravissa.


Minä kun aina väitän, että ratsastan paremmin ravia, verrattuna käyntiin tai laukkaan. Ravissa tehtävä oli entistä vaikeampi. Disko hermostui usein mun käsistä, mikä on todella ymmärrettävää. Vaihtelin tuntumaa turhaan, mun ranteet kääntyi ties minne päin, yksinkertaisuudessaan häiritsin hevosen liikkumista. Tosin kyllä niitä hyviäkin pätkiä tuli runsaasti, huonompia pätkiä vaan on niin paljon helpompi lähteä purkamaan, tekstin muodossa. Etenkin pätkillä, missä ratsastin takaosaa sisälle sain oikeasti todella hyvin takasia mukaan liikkeeseen, samoin saatiin selkään paljon enemmän “pyöreyttä”.

Käveltiin taas väli käynnit, samalla pohdittiin mun istuntaa ja valmisteltiin seuraavaa tehtävää. Seuraavana pää tehtävänä toimi siirtymiset nelikaarisella. Aloitettiin vähän helpommilla siirtymisillä meille. Tehtiin jokatoinen nelikaarisen kaari ravissa, jokatoinen käynnissä. Alkuun, ensimmäisillä kerroilla siirtymiset suorastaan töksähti, suorastaan liike pysähtyi kokonaan askellajien välillä. Samoin kaarteissa ratsastin liian vähän eteen, mikä ei auttanut siirtymisen sujuvuutta yhtään. Kun sain istunnan korjattua paljon paremmaksi, minun oli paljon helpompi istua liikkeen mukana. Se että istunta pysyi ainakin hetkittäin todella kivana, johti siihen että sain ratsastettua siirtymiset paljon kivemmin. Oli niin paljon helpompi ratsastaa, kun ei ollut jalustimia minkä tuen avulla saa jännitettyä jalat ja lantion väärään asentoon. Jatkossa pitääkin ratsastaa enemmän ilman jalustimia! Meinasin kirjoittaa että myös ilman satulaa ratsastamista pitää lisätä, mutta ei. Ilman satulaa mun lantio on vieläkin pahemmassa asennossa.

Ravi nelikaarisen jälkeen tehtiin samaa tehtävää, mutta ravissa ja laukassa. Ennen varsinaisen tehtävän tekemistä, ratsastettiin laukkaa taas pyörivämmäksi. Laukassa aina kaikki virheet mun istunnassa korostuu. Yllättäen näin kävi taas.. Ongelmat alkoi jo verryttely laukoissa. Kadotin taas kokonaan mun ulko ohjan, ulkojalka sentään oli paljon parempi tällä kertaa! Disko lähti edelleen samasta kohdasta, oikean yläkulman kohdalta rikkomaan raviin, tai vaihtoehtoisesti se yritti lähteä poistumaan ympyrältä. Laukattiin molempiin suuntiin, oikea laukka oli edelleen vaikeampi meille molemmille. Kun laukkaa saatiin työstettyä kivaksi, siirryttiin varsinaiseen tehtävään. Ratsastettiin nelikaarista niin että ensimmäinen kaari tuli laukassa, samoin viimeinen kaari tuli laukassa. Laukan välissä ratsastin ravissa.
Laukasta raviin siirtymisissä mun on todella vaikea istua, en tiedä mistä tämä(kin) ongelma on tullut. Ravista laukkaan siirtymisissä ei ole mitään ongelmaa, päinvastoin. Saan ratsastettua ne siirtymiset erityisen hyvin, kun taas laukasta raviin en vaan yksinkertaisesti osaa hahmottaa tai ylläpitää liikettä siirtymisen läpi. Parin tuhannen toiston jälkeen, me oikeasti saatiin todella kivoja pätkiä! Saatiin takaosaa ensimmäistä kertaa oikeasti todella hyvin alle, samoin siirtymiset sujui kerta kerralta vaan paremmin. Se siitä onnistumisesta, viimeisellä kerralla kun ratsastettiin nelikaarista, ensimmäinen ja kolmas kaari meni niin hyvin! Viimeisellä kaarella laukan nosto ei vaan mennyt läpi. Kyllä, istuin todella vinossa, ja kyllä jäin kiinni suuhuun. Virheiden tunnustaminen, ensimmäinen askel virheiden korjaamiseen? Tämän jälkeen en yksinkertaisesti vaan saanut nostettua pyörivää laukkaa pidemmäksi kun neljäksi askeleeksi, voitte kuvitella miltä sellainen laukka näyttää.. Joo ymmärrän, ulkona oli todella kuuma, tein koko ajan virheitä, mutta noin pahasti en sentään ratsastanut mielestäni, voin hyvinkin olla väärässä. Tarkoituksena oli välttää käyntiin siirtymistä, vaan mielummin pitää Disko vaikka ravissa. siirtymistä, lopulta mun oli vaan pakko siirtää Disko käyntiin, rauhoittaa oma istunta, Disko ja ennen kaikkea mun ajatukset. Epäonnistumisen ajatukset takaraivoon, positiivinen mieli päällimmäiseksi.
 
Viimeinen laukannosto oli huomattavasti parempi, vaikka laukka ei pyörinyt toivotun paljon. Päätettiin jättää laukka siihen, luultavasti se menisi vaan huonompaan suuntaan. Tarpeeksi aikaisin lopettaminen on myös jonkinlainen taito.. Aivan viimeisenä otettiin parit pätkät tätä kahdeksikko-väistö tehtävää. Loppuun vielä vähän ravia kevennellen pääty-ympyrällä. Vaikka tunnin aikana tuli useita epäonnistumisia, turhia virheitä, viimeiset ravi kierrokset on aina ne parhaat! Disko oli niin hyvin avuilla, tuli takaata alle todella hyvin, muoto pysyi tasaisena, jopa mun istunta oli niiin kunnossa kun se vaan voi olla tällä hetkellä. Tänäänkin koettiin niin monia uusia puolia Diskosta ja tietty mun istunnasta, odotan innolla seuraavaa tuntia!



4 kommenttia:

  1. Oi Disko on vaan niin hieno, ja sä meet sillä ihan superhyvin!! :)

    VastaaPoista
  2. Vautsi, teillähän meni hyvin! Kuvista ainakin näyttää ihan super hyvältä ❤️

    VastaaPoista