maanantai 24. lokakuuta 2016

137. Erikoisesteitä

Kaikki kuvat c) Taika, Ada ja Vilma!
Sunnuntaina pääsin pitkästä aikaa hyppäämään! Lisäksi minulla ei ollut mikä vaan ratsu alla, nimittäin Kent. Kentillä olenkin hypännyt viimeksi yli vuosi sitten, enkä muutenkaan ole Kentillä ratsastanut hirveän paljon. Hyppääminen pitkästä aikaa ja vielä Kentillä ei riitä, lisäksi hypättiin vielä erikoisesteitä. Olemme nimitäin menossa Petterin kanssa 30.10 Gobbackaan pukuratsastuskisoihin. Ei oikeastaanh liittynyt Kenttiin millään tavalla erikoisesteiden hyppääminen, lähinnä hänen ponikavereilleen piti näyttää vähän erikoisempiakin esteitä. Gobbackassa lajina edelleen esteet, hypätään tällä kertaa vain 40cm kun Petterille ei oikein ole muuta sopivaa luokkaa siellä.



Aloitettiin kävelemällä pitkät alkukäynnit, Petran ja Harryn ratsastajien seurassa. Alkukäyntien jälkeen aloitettiin verkkaaminen ravissa. Ravissa tehtiin toiselle pitkälle sivulle loiva kiemuraura ja toiselle pitkälle sivulle tuli kaksi ympyrää esteitten ympärin. Kent oli todella laiskan tuntuinen, enemmänkin ehkä hitaan oloinen. Oli todella vaikeaa ratsastaa sitä vähän eteen  ja samalla yrittää keventää sen jättimäiseen ja hitaasen raviin. Jäin todella helposti jalalla kiinni eteenkin keventäessä ja tietysti Kent myös hidastui sillon entistä enemmän.


Ravissa myös huomasin taas samojen ongelmien toistuvan mitä Sannankin tunnilla huomattiin. Minun kädet yrittää hakea tuntumaa vääntämällä ranteita kunnollisen pidätteen tai ohjin lyhentämisen sijasta. Minun oikea jalkakin lähtee seikkailemaan aivan liian taakse ja samalla myös yliaktivoitui. Ärsyttää niin paljon, tiedän ettei tuollaista ongelmaa korjaa noin vaan, mutta auttaisi edes vähän jos joku jaksaisi huomautella mulle siitä jokaisen kerran kun menen hevosen selkään..



Raviverryttelyn jälkeen aloitettiin laukkaaminen. Laukassa ratsastin parit keskiympyrät ja pääty-ympyrät. Laukassa Kent oli vaihteeksi todella reipas, tiesi selvästi että ollaan hyppäämässä.. Laukassa ratsastin paljon ympyröillä, suurensin ja pienensin ympyröitä. Yritin saada laukkaan enemmän malttia ja hallintaa. Kent rentoutui todella hyvin ympyrällä mutta pitkälle sivulle siirtyessä oli meno jotain aivan muuta. Minun istunta laukassa kuitenkin parani, kun hevonenkin liikui kunnolla eteenpäin pystyi keskittymään enemmän mun istuntaan ja itse laukan ratsastamiseen. Laukatkin nousivat miltei ilman jalkaa pelkästään puolipidätteellä.



Laukkaamisen jälkeen hyppäsimme parit verryttelyhypyt. Kentillä hypätessä mun piti muistaa pidättää viimeiseen askeleeseen saakka ja pitää käsi melko alhaalla, näin saisin Kentin helpommin pysymään tuntumalla esteenkin jälkeen. Tulin esteen pariin kertaan. Kent oli ihan super voimakas ja meinasi aina esteen jälkeen lähteä viemään. Tuli todella vaikeaksi yrittää ohjata sitä kunnollisille reiteille ja samalla hallita sitä laukassa tai olisimme pian kentän toisella puolella edelleenkin laukkaamassa. Itse en yhtään osannut ratsastaa esteille enkä meinannut päästä mukaan hyppyyn. Oli vaikea päästä hyppyyn kun en saannut hyppää kaulalle enkä myösään hirveästi nostaa kättä enkä kyllä mitään jätti myötäystään saannut tehdä, niin kuin minulle on Petterin kanssa käsketty tehdä.


Verryttelyhyppyjen jälkeen tulimme kahdeksan esteen rataa, toisaalta selvittiin ehkä viisi ensimmäistä estettä, niin että jotenkin pysyi hevonen hallinnassa..
Ensimmäiset pari estettä sujui oikein mukavasti, niin kauan kun muistin pidättää aivan viimeiseen askeleeseen saakka enkä lähtenyt hyppäämään kaulalle. Pinkille okserille tullessa ei millään enään onnistunut. Esteen ennen Kent tuuppasi keräämään vähän liikaakin kierroksia enkä saannut pidätettyä sitä viimeiselle askeleelle asti ja siinä tulikin melkein maisteltua hiekkaa.. Ratsastin okserille niin maltillista laukkaa kun pystyin mutta askelta ennen hyppyä lähdin liian aikaisin myötäämään hyppyyn, Kent nimittäin verkkahypyissä lähti aika kaukaa hyppyyn juuri tuolla esteellä. Tällä kertaa kuitenkin niin ei tapahtunut vaan se otti vielä yhden askeleen ja lähti hyppyn aivan liian läheltä. Multa irtosi siinä vaiheessa jalustimet ja lensin puoliksi kaulalle. Kaartaessa seuraavaa estettä kohti minulta meni tasapaino, onneksi Kent selvästi huomasi sen ja itsekkin hidasti edes vähän ja sain takaisin jalustimet jalkaan takaisin ja hyppäsin vielä kerran okserin, kerrankin onnistuneesti.



Annakin totesi että rata oli ehkä vähän liian vaikea meille ensimmäiseksi kunnolliseksi radaksi Kentin kanssa. Muutettiin rataa vain kuuden esteen radaksi mistä neljä esteistä oli sarjalla tai linjalla, toisin sanoen ne olivat vielä helppoja ratsastaa niin kauan kun pidätin viimeiseen askeleeseen saakka ja sain laukan rennommaksi.
Tämän radan hyppäsin vain kerran onnistuneesti jonka jälkeen vaihdettiin vielä kerran rataa. Tällä kertaa rataan kuului vielä tuo kamala okseri.. Onneksi se oli radan viimeinen este niin sekään ei tuottanut ongelmia!



Viimeinenkin rata meni todella hyvin! Sarjalle tuli todella tiukka väli, ratsastin yhden askeleen sijasta 1.5 askeleen väliin mikä johti siihen että sarjan viimeinen este teki todella tiukkaa hypätä, onneksi Kent jälleen kerran pelasti mut ja päästiin hengissä esteestä yli. Kent pysyi todella hyvin kuulolla koko radan läpi, otti pidätteetkin todella hyvin vastaan! Itsekkin pääsin ratsastamaan kunnolla kaarteitten läpi ja pystyin keskittymään teiden ratsastamiseen, eikä vain pidättämiseen.
Lopuksi ravailin vielä loppuravit ympyrällä ja käveltiin vielä pitkät loppukäynnit, vaikkei tuntikaan ollut mitenkään hirveän raskas Kentille, enemmänkin ratsastajalle..


Kentillä olisi todella kiva päästä ratsastamaan useammin, ehkä hyppäämäänkin uudestaan!

4 kommenttia:

  1. Löysin Sun blogin taas uudestaan, kun kävit ei kommentoimasta kun blogiin ja tajusin, että Mäkin olen unohtanut valitettavasti Sun blogin!
    Sinäkin oot kehittynyt hirveästi ratsastajan ja bloggaajana tässä ajassa, jatka samaan malliin:)

    VastaaPoista