lauantai 10. syyskuuta 2016

126. Kostilla kontrolliharjoituksia 9.9


Kostilla olen käynnyt nyt eilen, sekä tiistaina ratsastamassa. Kuvat Perjantailta, VIIME viikolta. Ai että nämä kuvat näyttävät hirveiltä mun ratsastuksen osalta... Katotaan jos saisin ensiviikoksi uusia kuvia.
Molemmat kerrat ovat oikeastaan menneet aika hyvin, tiistaina Kosti oli aika jumissa erityisesti laukassa vasempaan kierrokseen.
Eilen kuitenkin meillä oli aivan superhyvä koulutreeni!
Aikaisemmissa postauksissa löytyykin Kostista lisää tietoja. Lyhyeesti kerrottuna Kosti on 151cm korkea 12-vuotias lämminverinen ravihevonen. Ravihevoseksi Kostia ei kyllä uskoisi, Kostia on mm. luultu monesti Araabiksi mikä kyllä muodon osalta pitää paikkaansa, vähän huvittavaa kuitenkin :D


Tänään pääsin lähtemään tallille vasta todella myöhään, sillä äitini ei ehtinyt viemään minua niin pääsin Kostin omistajan kyydillä tallille!
Tallilla oltimme vasta 19:45. Menimme heti hakemaan Kostin minulle, sekä tietysti söpöydellä hurmaavat miniatyyrihevoset Capon sekä hänen emänsä Cindyn. Kostin harjasin ja varustin karsinassa. Kerrankin Kosti ei ollut yhtään likainen ja varustaminenkin meni nopeasti! Kentällä olimmekin jo kymmentä yli. Ulkona alkoi jo pimenemään muttei se meitä haitannut yhtään!


Kentällä hyppäsin selkään ja kiristin vyön. Käveltiin Kostin kanssa pitkät alkukäynnit jotka muuttuivat hieman jännittäviksi kun kentän ulkopuolelle ilmestyi koliseva traktori.. Selvittiin tällä kertaa väistöaskelilla ja kyttäilyillä ja pystyimme aloittamaan raviverkan!
Ravissa tehtiin paljon tahtimuutoksia/temponmuutoksia, siirtymisiä (ravi-pysähdys-ravi-käynti-ravi), pysähdyksiä ja peruutuksia. Tietysti myös siinä ohessa ratsastettiin päätyihin, pääty-ympyrät ja pitkille sivuille loivat kiemuraurat. Verkassa huomasin alkuun heti että Kosti oli muuten todella reipas, mutta takajalat jäivät laahustelemaan maata pitkin. Lisäsin siksi vielä enemmän siirtymisiä ravista käyntiin niin saisin paremman tuntuman Kostiin. Ympyröillä huomasin että ulkotuki alkoi tulla jo automaattisesti multa sillä Kosti pysyi nyt hyvin "paketissa" kaarteittenkin läpi ilman että pää siirtyy ylös ja hevonen väistää/karkaa ympyrältä.
Ravin jälkeen en tällä kertaa ratsastanut välikäyntejä vain jatkoin heti laukkaamaan, kun Kostikin pääsi kivasti työn makuun ravissa!



Laukka oli tänään selkeästi paras osuus ratsastuksesta! Varsinkin oikeassa kierroksessa sain ratsastettua Kostin todella kivaksi ja rennoksi. Laukkasin tällä kertaa pääty-ympyröillä aina kierroksen tai kaksikin jos siltä tuntui. Ympyrällä keskityin ratsastamaan Kostia rennoksi mutta samalla ratsastamaan selkää ja laukkaa enemmän ylös. Takajalat tuntuivat valmiiksi jo olevan aika hyvin aktivoituneena ravitehtävien jälkeen niin keskittyminen siirtyi laukan "ylös" ratsastamiseen. Laukassa kun Kostilla joutuu olla pohkeilla koko ajan kiinni että laukka nousisi ylöspäin, sekä tietty piti huolehtia ympyrällä pysymisestä lähinnä pohkeilla. Siinä helposti käy niin että hevonen laukkaa kyllä eteen ja käyttää takajalkojaan  mahdollisesti muttei saa laukkaa "nousemaan". Aina välillä pätkittäin ns. hidastin vähän kokoaamistyyppisesti Kostia, niin että kun käytän pohkeita saadaan laukka nousemaan ylös, takajalat pidettyä mukana ja tietysti selkääkin vähän kaivettua ylös. Jos pyydäm hevosta hitaammaksi ja enemmän pakettiin aina pätkittäin, niin ettei se pääse etenemään enempää pohekita käyttämälläeli väkisin tulee "nostattava" reaktio eli laukka nousee enemmän etenemisen sijasta. Toki siinäkin saa tehdä paljon muita töitä kun vain hidastella ja ratsastaa pohkeilla ylös... Ratsastan  tätä vain pienissä pätkissä niin että joka välissä pysyisi ilman kauheaata "hidastelua" laukka ylöspäin pyrkivänä. Kauhean huono selitys...huoh. Välissä kävelin vielä välikäynnit.


Pitkillä sivuilla ympyrän jälkeen ratsastin vapaampaa ja etenevämpää laukkaa mikä myös auttoi laukan pyörivyyteen ja tietty osittain "nousemiseen". Kosti ymmärsi todella hyvin tehtävän idean ja viimeisillä kerroilla laukka oli ehdottomasti tuhat kertaa parempi kun mitä alussa oli!
Laukkassa tietysti tahdoin jatkaa, kun alkuverryttelykin meni niin hyvin. Laukkasin kahdeksikolla niin että aina suunnan vaihtuessa, vaihdoin laukan kolmen askeleen käynnin kautta. Kostilla on tosi tärkeää ratsastaessa "herättää" se siirtymisillä ja tehtävillä missä oikeasti on sillekkin haastetta ja tietysti ratsastajallekkin haastetta eli kontrolliharjoituksia!


Alkuun oli todella vaikea saada käyntiin Kosti ja siitä vielä takaisin laukkaan. Loppujen lopuksi Kosti toimikin todella hyvin kunhan ratsastaja tarpeaksi aikaisin otti puolipidätteitä ennen itse käyntiin siirtymistä ja uutta nostoa. Tehtävä jossain kohdassa alkoi käydä liian helpoksi ja tylsäksi niimpä nostettiin rimaa vielä korkeammalle! Laukan vaihdot tällä kertaa tulikin vaihtaa suoraan pysähdysestä. Laukkasin samanlailla kahdeksikolla mutta suunnan muutoksen yhteydessä laukan vaihto sujuu pysähdysestä suoraan laukkaan. Alussa ei tosiaankaan onnistunut mutta kun ratsastin hitaampaa sekä vähän hallitumpaa laukkaa saatiin pysähdys onnistumaan paljon paremmin ja myös siitä laukkaan siirtyminen onnistui nyt paremmin!

Varmaan maailman söpöin miniatyyrihevos varsa, Capo♡

On minulla vaan niin super hevonen alla kunhan ratsastajakin osaisi ratsastaa vielä paremmin.. Ravissa onnistumiset vain jatkuivat. Ratsastin kolmikaarista niin että se sisälsi kokoaamista, lisäystä ja siirtymisiä. Kolmikaarisia toki tuli ratsastettua ihan normaalistikkin harjoitusravissa mutta vaihtelu aina virkistää! Mitä voin enään sanoa? Kosti tuntui edelleen todella hyvältä ratsastaa edelleen eikä oikeastaan muuta muutosta tullut kun se että Kosti lähti helposti juoksemaan alta kaarteilla ja sain ihan kunnolla ottaa pidätteitä saadakseen ponin takaisin hallintaani.
Käynnissä päätin vielä ratsastaa hetken pätkittäin avoja ja vähän väistöä.
Loppuravit hoituivat pääty-ympyröillä ja sen seurauksena tietysti vielä piti ratsastaa loppukäynnit.



Ei kyllä pitkään ole ollut noin hyvää ratsastuskertaa! Tallissa myös huomasin vielä lisää plussia hyvän ratsastuksen lisäksi! Takajaloissa, erityisesti reisissä ja jalkojen välissä oli todella hikisiä kohti ja samoin myös etujaloissa ja ryntäissä. Voi kun tälläinen meno jatkuisi aina! Toisaalta pitää muistaa että epäonnistumisesta seuraa onnistuminen, miten muuten kehittyisi?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti