sunnuntai 29. toukokuuta 2016

106. Melkein kuin Strömsössä


Puhuinkin aikaisemmin siitä että lähtisimme Petterillä ja Texasilla kisaamaan Rauhalan tallille. Tänään olikin sitten ne kisat jotka menivätkin hyvin. Tiiti ja Texas, Heidi ja Petteri ja myös minä onnistuttiin kaikki pääsemään puhtaan ja siistin radan! Minä ja Tiiti hypättiin 40cm ja Heidi hyppäsi Petterillä 60cm. Kiitos myös kuvista Heidille!



Tulin tallille tänään vähän yli yhdeksän. Heidi olikin pessyt jo Petterin varusteet joten pääsinkin auttamaan Texasin varusteiden pesussa. Varusteiden pesun jälkeen lähdimme viemään satuloita ja suitsia autoon ja samalla valita sopiva huopa kisoihin. Vihdoin lähdimme hakemaan Texasin ja Petterin laitumelta nukkumasta, onneksi ei ollut tällä kertaa vaikeuksia saada poneja nousemaan! 
Heidi hoitikin suurimmaksi osaksi Petterin kun olimme sopineet että Heidi pääsisi lähtemään suoraan kisoista kotia kohti. Petterin sijasta hommaa kyllä riitti! Pääsin harjaamaan Texasia puhtaaksi ja letittämään sille harjan kauniiksi kisoihin. 



Puhdistettiin vielä nopeasti omat varusteet ja lähdimme kohti hevos-autoa. Petteri ei ollut aivan samaa mieltä lastaamisesta ja säälittävästi protestoi vastaan, ei siinä kyllä montaa minuuttia mennyt ennenkun sekin höpsö meni autoon :D
Pääsimmekin siitä lähtemään 40minuutin matkalle kohti Rauhalan tallia.
Tallille päästyämme kävimme ensimmäiseksi kävelemässä läpi rata nopeasti ja sen jälkeen maksamassa lähtömaksu äitini vahtiessa poneja. Rata oli melko helppo mutta todella outo. Lähdimme kuitenkin heti laittamaan ponit kuntoon ja kävellyttämään niitä ympärin pihaa.


Kävelyn jälkeen jätimme ponit Annalle ja Heidille ja lähdimme Tiitin kanssa katsomaan muiden ratoja jotta me opittaisiin vaikka niitten virheistä ja muistettaisiin rata.
Ensimmäisen verryttelyryhmän hypättyä rata pääsimme Tiitin kanssa hyppääämään ponien selkään ja lähtemään verkkailemaan kisakentälle.
Aloitettiin kävelemällä uraa pitkin pari kierrosta. Pelottavaksi valikoituikin kentän laidoilla olevat lannankeräys astioita. Siirryttiinkin verryttelemään poneja raviin volteilla ja pääty-ympyröillä. Raviverryttely meni ihan hyvin, Petteri kyttäili aluksi tietenkin kaikkea mutta laukassa se loppui.


Laukan jälkeen hyppäsin oikeassa kierroksessa pienen okserin pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla jäin liikaa kiinni ohjaan ja askeleet ei ihan sopinut mutta yli päästiin. Toisella päästin Petteriä laukkaamaan eteen, ehkä vähän liikaa mutta poni hyppäsi hyvin siitä yli! Ravailin vielä hetken ja koitin saada ponia tuntumalle jonka jälkeen kävelin kunnes oli minun radan vuoro.
Portti avattiin meille ja pääsin radalle. Tuomarin tervehdyksen jälkeen sain lähtömerkin ja nostin suoraan laukan. Petteri oli todella tahmea pohkeelle ja napautin sitä kerran kunnolla raipalla jotta laukka lähtisi pyörimään. Laukka lähti hyvin pyörimään mutta jouduin hieman kasata takaisin ponia ennen en ensimmäistä estettä.



Ensimmäinen hyppy lähti vähän kaukaa enkä uskaltanut ratsastaa sitä eteen tarpeeksi. Kakkoiselle Petteri lähti kiihdyttämään ja siirsin vahingossa raviin saakka. Anna sanoi minullekkin että oisin voinnut ihan hyvin päästää Petteriä vähän vapaammin laukkaamaan, mutta ymmärsi kuitenkin että soukan kisojen jälkeen pidätteet tuli aika refleksinä tapahtuneeseen. Kolmannelle ratsastin hyvän tien ja saatiin hyvä hyppy! Vähän Petteri kyttäili niitä kukkia mutta pohje-painostuksella saatiin se yli. Neljännelle vauhti taas kiihtyi ja tein ehkä hieman liioteltun ison tien korjatakseni laukkaa, luokka ei kuitenkaan ollut aikaluokka niin ehti hyvin ratsastamaan pitkät tiet. Nelosen jälkeen rata alkoikin sujua ilman ongelmia ja luotin poniin täysillä.



Vitonen oli aika pahassa paikassa. Vähän linjan sisäpuolella eli piti tosiaankin muistaa ohjata ettei mennä ohi! Selvittiin vitoisestakin hyvin, Petteriä ei näyttänyt vauhti haittaavan ja päästin Petterin laukkaamaan rennompaa ja nopeempaa laukkaa.
Tie kutoselle oli aivan paras tie koko radalta! Petteri pysyi rennossa laukassa ja pystyin hallitsemaan ponia pelkkien pohkeitten avulla mitä ei yleensä tapahdu esteillä. Seiskalle tuli todella outo tie mitä käsitykseni mukaan ei saisi kunnollisissa kisoissa olla, kutosen jälkeen tuli siis "puolivoltti" josta jatkoi tie seitsemännelle. Hypystä tuli aivan outo enkä pysynyt mukana yhtään menossa ja tie viimeiselle esteelle oli aivan kammottava.



Viimeisestä esteestä päästiin yli ja ylpeinä oltiin maalissa! Jäätiin vielä radalle odottamaan että pikku Texas hyppäisi radan.


Vaikka alussa otin pidätteitä aivan liikaa ja ratsastus näytti suorastaan hirveeltä se parani loppua kohden, virheistä oppii!

4 kommenttia:

  1. Oi mitä kuvia! Virteistä oppii, mutta saitte silti hyvän tuloksen radasta, ja kyllä te muuten hienosti menitte, hieno rata :)
    Ootte Petterin kanssa niin täydellinen pari ♥

    VastaaPoista
  2. Eipä tässä mitään voi sanoa... Ootte mahtava pari, siitä vaan sitten vähintään 60cm luokkiin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha jep, Kiitos! Alotettiin pohjalta ja siltä sit noustaa :) tiedossa olisi ainakin yhdet kisat 50-60cm niin ollaan sitten käyty asteittan kaikki luokat läpi :D

      Poista