sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

69. Pohkeenväistöä? Pohkeenväistöä. 13.4


Haha olen ihan hurahtanut pohkeenväistöön! Perustehtävä, ei mitenkään helppo meille mutta ei liian vaikea!

Aloitin kävelemällä pitkät alkukäynnit pitkin ohjin. Alkukäyntien jälkeen työskentelin hetken käynnssä, väistöjä, avoja, sulkuja, pysähdyksiä ja voltteja. Tunnustelin minkälainen se oli ratsastaa ja taivuttelin sitä molempiin suuntiin kaarilla ja volteilla.
Petteri tuntui todella hyvältä ratsastaa joten päätin jättää pois kunnollisen käyntiverkkailun ja siirryin verkkailemaan raviin.

Taivuttelin ponia paljon ympyröillä ja kiemuraurilla. Oli tosi kiva päästa taas pitkästä aikaa ratsastelemaan kolmikaarista kiemurauraa kun sitä ei pääse ratsastelemaan ilman kokokenttää. Kiemuroiden lisäksi tein paljon käynti-ravi siirtymisiä ja temponvaihteluja hitaasta ravista lisättyyn raviin. Petteri oli alkuun todella hidas pohkeelle ja jouduin monta kertaa huomauttamaan sitä raipalla että nyt ei voi nukkua :D Temponvaihtelun avulla se kuitenkin pikkuhiljaa heräsi ja alkoikin kivasti kuuntelemaan pohjetta paljon paremmin.


Petteri oli todella hyvä ratsastaa oikeassa kirroksessa kuin taas vasemmassa poni oli todella jäykkä ja muutenkin tosi huono avuille ja päätin ratsastaa vielä vähän pidempään ravia ja työskennellä poni pehmeeksi mikä lopuksi toimikin todella hyvin! Vaihdoin kierroksen ja päästin Petterin kävelemään välikäynnit ennen laukkaamista. Otin ohjat ja siirryin keskiympyrälle koittamaan jotain ihan uutta tehtävää!

Ennen tehtävää laukkasin vielä pari kierrosta ympyrällä että tehtävästä ei tulsi vain säätöä. Siirsin Petterin käyntiin ja aloitin väistötehtävän ympyrällä. Ensin västätin Petterin takaosaa vähän ulospäin mutta pikkuhiljaa kun alkoi sujua väistätin sitä vähän jyrkemmin. Tehtävä jäi pikkuhiljaa liian helpoksi ja koitin toisinpäin, eli asetin takaosan sisäänpäin. Petterille se oli paljon vaikeaampaa ja jos vähäkään ratsastajan silmä petti Petteri oli heti häipymäsää ympyrältä.


Kun takaosa sisään meni todella hyvin halusin vaikeuttaa tehtävää vielä vähän. Tein pohkeenväistöä kymmenen pientä askelta, suorstin Petterin ja nostin laukan. Ekoilla kerroilla laukkasin kokonaan kierroksen mutta kierros kierrokselta vähensin laukka askelia. Petterillä tehtävä toimi avian halutulla tavalla! Petteri rentoutui hyvin ja pääsin ratsastamaan Petteriä kerrankin oli ihan järkyttävän hyvin kuulolla! melkein niin että oisin voinnut laukasta suoraan pysäyttää sen ilman käyntiä.

Työstin Petteriä vielä hieman samalla tehtävällä mutta väistö vihtui viiteentoista askeleeseen ja väistö tuli tehdä ravissa. Oli niin ihanaa todeta että vihdoin löysi täydellisen tehtävän mulle ja Petterille ja vielä että Petterikin näytti tykkäävän siitä ja kuunteli apuja!
Ravailin vielä loppuraveja päätyympyröillä ja kolmikaarisilla jonka jälkeen hikinen ja puuskuttava Petteri pääsi kävelemään loppukäyntejä!

4 kommenttia: