tiistai 15. joulukuuta 2015

44. Joulukalenterin 15. luukku - Jossain pitää olla rajansa

Olen viime aikoina rupenut blogin lukijamäärän huimassa nousussa stressaamaan aivan liikaa kaikesta. Blogi ei saisi viedä koko aikaani mutta valitettavan useasti niin käy.


Mietin paljon enemmän kuin vuosi sitten minkälaisia postauksia julkaisen. Kelpaako ne lukijoilleni? Ovatko ne tarpeaaksi kiinnostavia? Onko postauksissa liikaa kirjoitusvirheitä? Onko postaukset tarpeeksi informatiivisiä ja sopivan mittaisia? Ovatko kuvien laatu tarpeeksi hyvä? Kaikkea tätä mietin aivan kokoajan.


Blogista piti tulla rento mukava harrastus, mutta pikkuhiljaa tästä alkaa tulla pakko. Pakko postata, mitään ei voi luvata ellei haluaa että pamahtaa viisi suuttunutta ja pettynyttä lukijaa sähköpostiinsa jos vahingossa unohtaa postata...
Bloggaaminen kuitenkin yhä yhtä mukavaa kuin alussakin, en vain pysty enään nauttimaam bloggaamisesta niin paljon kuin ennen. Ennen pystyin kirjoittamaan todella huolellisen pitkän postauksen istuen takan äärellä villasukat jalassa, kaakao kuppi vieressä ja tietokone sylissä.


Melko useaasti nykyään en edes ehdi postata koneelta. Siirrän kamerastani muistikortin puhelimeeni, avaan bloggerin internetissä, kirjoitan lisään laadukkaat kuvat kamerastani ja julkaisen. Tämä toki vie enemmän aikaa kuin että postaisi koneelta, sillä kännykän pieniä kirjaimia naputellessa helposti syntyy virheitä, netti yhteys katkee tai muuten vain kuvat ei siirry postaukseen mikä on yleinen ongelma itse blogger sovelluksessa. Tämä on suurin syy miksi bloggaan verkon kautta enkä puhelimella sovelluksen kautta.


Tällä hetkellä meillä on koulussa projekti viikkoja. Tämä käytännössä tarkoittaa että seitsemän päivän ajan työskennellään kahden tai kolmen pää aineen kanssa ja parin tukiaineen kanssa. Esimerkiksi tällä hetkellä meillä on biologia ja suomen projekti. Projektin pää aineina toimivat biologia ja suomi. Tukiaineina toimii matikka. Tämä käytännössä tarkoittaa että normaalin ruotsin biologian sijasta puhumme ja työskentelemme suomeksi lähes kaikilla tunneilla. Tukiaineena toimii matikka taulukkojen prosenttilaskujen takia.


Kuulostaa varmaan hirveen sekavalta mutta tälleen ei tule paljoaa yhtään läksyjä ja pystyy työskennellä todella itsenäisesti. Huomenna biologia - suomi projekti loppuu, pidämme huomenna esitelmät ryhmissämme ja tämän jälkeen projekti loppuu. Olette varmaan myös huomannut että postaukset ilmestyvät vasta kahdentoista aikoihin. Tämä johtuu siitä että yleensä meillä projekteissa alkaa koulu 8:30 ja loppuu 14:50. Kun tulen kotiin koulusta syön heti jotain. Tämän jälkeen istahdan koneen eteen.


Ensimmäiseksi tarkistan sähköpostini, onko joku lähettänyt minulle viestejä? Sitten siirryn Google driveen työskentelemään projekti työtämme. Projekti työ on suunnilleen valmiiksi hoidettu tältä päivältä 17:50. Tähän aikaan menen pian syömään äidin laittamaa ruokaa, jonka jälkeen siirrym takaisin koneen äärelle viimeistelemään koulutöitäni.


Vasta tämän jälkeen voin rauhallisesti keskittyä blogiin, jutella kavereiden kanssa, suunnitella postauksia ja kaikkea muuta tarpeellista. Riippuen päivästä menen nukkumaan kello 22-24 riippuen paljon koulutöitä ja blogijuttuja oli tehtävänä. Tämä on aivan liian myöhään. Ehdin yleensä nukkua vain kahdeksan tuntia jos haluaan ehtiä meikkaamaan, pukemaan, nopeasti käydä kattomassa blogin tilannetta ja normaalit aamutoimet.


Suurin ongelma blogissani tällä hetkellä on että stressaan jo seuraavan päivän postauksesta viimeisen julkaistuaan. On vaikea nukahtaa, mietin vain blogia, mietin seuraavan päivän koulutöitä, mietin kelpaako postaus lukijoilleni, se tuli varmaan aivan liian myöhään. Herään nykyään myös useaasti yöllä. Sillonkin ainoaa miettiminen on, paljon kello eikä blogi apua pitää postaa taas tänään mitä postaan äääää!! Myös tallilla missä olen aina voinnut rentoutua mietin kokoaja  mitä tein tänään tunnilla pakko postata, apua kaksi postausta joulukalenteri ja ratsastus.


Mitä jos en ehdi postata molemmista? Vihaako lukijani muo?  Näistä syistä olen vakavasti miettinyt pitäväni hetken blogitaukoa heti kun uusi vuosi alkaa. En tiedä jos blogi kiire lakkaa lomalla ja sittenkin jatkan, pystynkö kurittamaan itseni niin hyvin että edes pystyisin pitämään tauon.
Jos pidän tauon en tiedä kestääkö se viikon vai pari kuukautta, se jää nähtäväksi.
Edes minä en ole taikuri, olen vai ihminen. Kaikkeen en pysty...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti