keskiviikko 9. elokuuta 2017

204. Kaikki loppuu aikanaan..


"Oletko lopettamassa Petterillä?"
"Miten sinulla ja Petterillä menee?"
"Miksi Petteriä ei näy täällä?"
"Aiotko jatkaa Petterillä?"

 
Viimeisimmän kuukauden ajan olen saanut useita kommentteja ja kysymyksiä, liittyen Petteriin. Olen hyvinkin tietoinen siitä, etten vastannut kysymyspostauksessa yhteenkään kysymykseen liittyen lopettamiseen Petterillä. Heti kun tiesin lopettavani Petterillä, tein päätöksen, että jätän kaikki mahdolliset kysymykset ja niiden vastaukset tähän postaukseen.

Kyllä, lopetin Petterillä. Suurin syy lopettamiselle oli se, että minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa kolmelle tai neljälle hevoselle. Jostain hevosesta oli luovuttava. Piti miettiä asioita järkevästi, ketkä mun ratsastettavista ovat sopivan kokosia ja ketkä oikean tasoisia. Tällä hetkellä Petteri on mun ratsastettavista pienin, jopa vähän liiankin pieni minulle. Lisäksi voisin väittää, etten Petterin kanssa pääse enään kehittymään hirveästi, paitsi tietty istuntaa voin korjata. Tähän päivään saakka olen käynyt normaalisti Petterillä, vaikka en ole niistä kirjoittanut blogiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Petteriä tämän postauksen jälkeen tule näkymään täällä.

Tähän postaukseen halusin koota hyviä muistoja meidän matkan varrelta, kuvien muodossa!



























Emma & Petteri
12.7.2015-9.8.2017

perjantai 4. elokuuta 2017

203. Ratsastatko enään Kostilla? - Vastaukset 8.0


Mitä toivoisit sinulta, Diskolta/ Kostilta/Petteriltä tulevaisuudessa?
Koko kesä on ollut sellaista säätöä, mun hevoskuvioiden kanssa, etten ole oikeastaan miettinyt mitään tavoitteita meille alkavalle kaudelle. En vielä viime viikollakaan tiennyt, millä hevosilla jatkaisin treenaamista. Tällä hetkellä kuviot ovat vihdoin sen verran selkeät, että voisin keksiä parit tavoitteet meille! Jos puhutaan vähän pidemmästä ajasta, haluaisin päästä kisaamaan heB luokkiin saakka, ainakin Kostin kanssa. Jos saan mahdollisuudet siihen, voisin mielelläni myös Diskon kanssa käydä pyörähtämässä kouluaitojen sisällä! Petterin kanssa meillä ei taida olla enään mitään kummempia tavoitteita, viime tavoitteena oli päästä kisaamaan 70 cm luokkia, mikä onkin jo suoritettu. En myöskään usko, että pääsisimme ikinä hyppäämään 80cm luokkia.



Kostin ylläpitäjän lopettaessa, otatko Kostin ylläpitoon?
Ei, Kosti ei ole tulossa minulle ylläpitoon. Ensinnäki tässä elämäntilanteessa mulla ei olisi varaa hevosen ylläpitämiseen, puhumattakaan siitä, ettei mulla olisi aikaa pitää hevosta. Kostin vuokraamista jatkan kuitenkin normaalisti.
 
Disko vai Petteri vai Kosti?
Kaikella järjellä sanoisin että Disko. Tällä hetkellä Disko taitaa olla koulutustasoltaan osaavin, mutta myös sopivin hevonen minulle kooltaan. Ei sillä että Kostissa tai Petterissä olisi mitään vikaa, Disko vaan on eniten mun tyylinen ja Petteri on kuitenkin jo melkoisen pieni mulle.
 

Keitä kaikkia olet vuokrannut/vuokraat nyt?
Tällä hetkellä vuokraan Kostia, Diskoa ja Petteriä, muita hevosia en ole vuokrannut. Monet on myös kysynyt vuokraanko Seppoa, tai pikemminkin miksi en vuokraa Seppoa? Aloitetaan vaikka siitä, etten ymmärrä mistä tämä kysymys on revitty. Olen eteenkin Instagramin puolella kertonut selkeästi, että Seppoa liikutan vain ja ainoastaan silloin, kun sen omistaja on poissa tai vaihtoehtoisesti ratsastan sen kisoihin lähi tallille.
 
Kuinka monta kertaa viikossa käyt ratsastamassa?
Tällä hetkellä ratsastan Kostia 2-3 kertaa viikkoon. Diskoa ratsastan 1-2 kertaa viikkoon ja Petterillä käyn kerran viikkoon. Ratsastan suunnilleen 4-6 kertaa viikossa, jos satun liikuttamaan Sepon, saatan ratsastaa jopa seitsemään kertaan.


Mistä saat motivaatiota ratsastamiseen?
Minulla on useita eri asioita, jotka motivoi muo ratsastamaan. Ehkä suurin motivaation lähde on ne onnistumiset, ne kerrat kun kaikki menee paremmin kuin täydellisesti. Samoin kaikki pienet tavoitteet motivoi minua, vaikka vaan se, että saadaan jalka oikeeseen kohtaan, ainakin minua ne motivoi. Jos asetan itselleni tavoitteen, se muuten toteutuu, mieluiten heti. Välillä minullakin on päiviä, kun en vaan jaksa lähteä tallille ratsastamaan. Jos minulle tulee pidempi ajanjakso, kun minua ei yksinkertaisesti kiinnosta ratsastaminen, pidän mahdollisuuksien mukaan hetken taukoa, kunnes motivaatio palaa.
 
Pystyisitkö elämään ilman hevosia ja ratsastusta?
Varmaan pystyisin, mutta siinä tapauksessa mun pitäisi keksiä joku uusi laji, ratsastuksen tilalle. En jotenkin osaa kuvitella mitä tekisin, jos en kävisi tallilla.

 
Oletko enemmän varusteurheilija vai tuleeko käytännöllisyys ensin?
Vaikea kysymys, haluaisin väittää että käytännöllisyys tulee ensin, mutta haluaisin myös väittää olevani varusteurheilija. Tosin riippuu myös siitä mitä tarkoittaa varuste urheilijalla, taitoa ei korvata varusteilla, ainakaan täällä! Tottakai joo, jos minulla on varaa valita esimerkiksi Freejumpien ja normaalien metalli jalustimien välillä, tottakai valitsisin freejumpit, kivan näköiset, mukavat, helpot puhdistaa… Toki tämäkin riippuu mistä varusteesta on kyse, esimerkiksi en ehkä ostaisi kalliita valkosia koulusuojia, koska ne kuitenkin on parin viikon päästä ruskeat…
 
Onko tämä ensimmäinen blogisi?
Kyllä, tämä on mun ensimmäinen blogi, luultavasti myös viimeinen. En näe mitään syytä, miksi perustaisin uuden blogin.

 
Puhuit aikaisemmin parista hevosesta mitä kävit kokeilemassa, puhuit myös jostain 5-vuotiaasta Suomenhevosesta, minkä piti tulla sinulle vuokralle, mitä sille tapahtui?
Kävin kokeilemassa sitä pariin otteeseen, olisin alkanut ratsastamaan sitä kolmeen kertaan viikkoon, Kostin ja Petterin sijasta. Kaikki oli lähes 110% sovittua, kunnes viimeisen kokeilun jälkeisenä päivänä sain viestin, että Disko saattaisi sittenkin kaipailla vuokraajaa. Tottakai ottaisin mielummin hevosen vuokralle tutulta tallilta, kuin täysin vieraalta, edellyttäen että se kokeilun jälkeen olisi oikea hevonen. Pari viikkoa myöhemmin selvisi myös, ettei Kosti olekaan lähdössä Harjuun useista syistä. Näin ollen, en tosiaankaan tarvinnut enään neljättä hevosta.


Oletko miettinyt omaa hevosta jossain vaiheessa?
Olen useaan otteeseen leikkinyt ajatuksella, tosin aina olen tullut samaan tulokseen, ettei minulla ole varaa siihen tässä elämäntilanteessa. En myöskään usko että jaksaisin joka päivä samaa hevosta, niin karulta kuin se kuulostaakin.. Olen täysin tyytyväinen tähän tilanteeseen!

Oletko koskaan miettinyt, että hakisit hevosalalle opiskelemaan tai töihin?
Yhdessä vaiheessa mietin tätä yhtenä vaihtoehtona, tulin melko pian tulokseen, että tuskin jaksaisin vapaa-ajallani käydä tallilla, jos viettäisin valmiiksi jo koko päivät tallilla töissä? Voin mielellään käydä tallilla, niin kauan kun mitään ei ole “pakko” tehdä. En siis näe hevosalaa ammattina, etenkään Suomessa.


Aiotko kisata Diskolla/ Petterillä/ Kostilla? Jos aiot, niin kellä ja mitä luokkia?
Diskon kanssa meillä ei ole vielä mitään suunnitelmia lähteä kisaradoille, kunhan eka saadaan yhteistyö toimimaan, voidaan sen jälkeen miettiä jotain pikkukisoja. Petterin kanssa ollaan kisattu jo melko paljon esteillä. Kostin kanssa ollaan käyty yhdet koulukisat, ollaan myös mietitty kisaamista, nyt kun meillä on pian traikku käytössä, tätä voisi alkaa miettimään tosissaan! Tosin pikkukisoja varmaan lähinnä.  

Mikä on ollut mielestäsi kivoin postaus kirjoittaa?
Tykkään kirjoittaa ratsastuspostauksia, eteenkin viimeisin ratsastuspostaus oli mielestäni todella onnistunut! Erikoispostauksista kivoin postaus kirjoittaa on ehkä tämä. Postaus sai eniten näyttökertoja koko ajalta, muutenkin postauksesta tuli hyvin arvostettu!

 
Oletko koskaan miettinyt että palaisit ratsastuskouluun?
En ole miettinyt, ratsastuskoulu ei ehkä ollut se mun juttu. Tällä hetkellä väittäisin että minulla on paljon paremmat mahdollisuudet kehittyä ja kisata ratsastuskoulujen ulkopuolella. Toki jos jostain syystä jäisin hevosettomaksi, silloin se voisi olla listan viimeisimpiä vaihtoehtoja.
 
Millä tavalla päädyit "yhteen" vuokrahevostesi kanssa kanssa?
Meillä ei ole mitään hauskaa tarinaa valitettavasti, Petterin sekä Kostin löysin Hevostalli.net:in kautta. Disko tuli mulle vuokralle, mun opettajan vihjeen avulla.



Vuokraatko edelleen Petteriä ja Kostia?
Ehkä koko postauksen kysytyin kysymys, tällä hetkellä vuokraan Petteriä! Kostin kanssa jatketaan myös normaalisti treenejä, vaikka välissä olikin pieni saikku, ja muutakin säätöä.
 
 
Miten olet päätynyt blogimaailmaan?
Tähänkään kysymykseen ei löydy mitään hauskempaa vastausta. Olin pitkään jo lukenut suurempien hevosbloggaajien blogeja, yhtäkkiä todella monet mun tutuista perustivat blogeja. Koko homma vaikutti kivalta ajanvietteeltä, lopuksi Essin blogin myötä uskaltauduin perustamaan oman blogini!
 
Missä lukiossa/amiksessa aloitat kesän jälkeen?
Alunperin tarkoituksena oli mennä lukioon. Tosin suunnitelmat muuttuivat pian pienehkön säädön jälkeen, lähdenkin opiskelemaan mediaa Omniaan, saa nähdä mitä siitäkin tulee..
 

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

202. Koulutunti ilman jalustimia


Tänään päästiin jälleen Diskon kanssa valvovan silmän alle treenaamaan. En voi sanoa muuta kuin että tarpeeseen tuli! Vasta meidän toinen koulutunti, mutta ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että oikeasti osasin ratsastaa Diskoa, tiesin tavallaan miten se toimii. Mun istunta oli kuulemma parantunut todella paljon viime kerralta, vaikka siitä on vasta reilu viikko!

Aloitettiin tietty pitkillä alku käynneillä - vitsi mikä yllätys! Aloitettiin taas ratsastamalla puoli pitkin ohjin uralla, haluttiin saada Disko hereille pohkeelle sekä eteenpäinpyrkivämmäksi. Vaikka alkuun ratsastettiin puolipitkällä ohjalla, vaadittiin vähän liioiteltua asetusta kulmiin. Käynnissä ei vielä tullut mitään sen kummempia ongelmia, mun kantapää nousi edelleen pohjetta käytettäessä, samoin mun jalan paikka siirtyi vähän liian taakse, mutta ei läheskään niin pahasti kuin viimeksi kuulemma! Siirryttiin pian raviin jatkamaan samaa tehtävää ravissa. Ravissa tuli sama ongelma mun jalan kanssa esille, tosin ei yhtä selkeästi kuin käynnissä. Ravissa siirryttiin pian pois uralta kääntelemään taas outoja teitä, sain ottaa ohjaa vähän enemmän, tässä kohtaa ei kuitenkaan vielä missään nimessä haettu pehmeyttä tai pyöreyttä edestä.

Disko oli jo tässä vaiheessa hyvin kuulolla. Sain ottaa ohjat kokonaan käsiin. Jatkettiin ottamalla vähän ravia kevennellen pääty-ympyrällä. Lähinnä alusta lähtien haluttiin nähdä missä minun istunta oikeasti menee tällä hetkellä. Meille paljastuikin pian täysin uusi ongelma. Aloitetaan vaikka siitä, että olen vihdoin oppinut kantamaan mun kädet. Kaikki mun käsien suhteen on muuten hyvin kunnes päästään mun ranteisiin. Vaikka kannan kädet hyvin, mun ranteet tavallaan tippuu mun käsivarsien alle. Tämä tavallaan johtaa “vipu efektiin” jään tosi kovaksi ja epätasaiseksi kädestä koska mun käsi käytännössä lukittuu paikalleen käsivarsien alapuolelle. Diskosta huomasi myös mun käden epätasaisuuden, aina kun muistin korjata ranteet suoraksi ja rennoiksi, Disko pysyi kivasti tasaisessa vähän korkeammassa muodossa. Kun taas itse unohdin kantaa kädet, Disko valui alas muotoon ja jäi painamaan mun kättä vastaan.
Siirryttiin vihdoin varsinaiseen tehtävään, nimittäin kahdeksikolle missä tehtiin pientä väistöä. Käytännössä me ei ratsastettu väistöä eikä avo- tai sulkutaivutusta. Kahdeksikon kaarissa ratsastettiin alkuun takaosaa reilusti kahdeksikon sisäpuolelle, asetus siirtyi samalla reilusti sisälle. Etuosa pysyi kahdeksikolla, kun taas takaosa siirtyi sen sisäpuolelle. Hevonen kulki tällä hetkellä kolmella uralla. Kahdeksikon keskellä tuli tietty suoristus ja samalla ratsastettiin eteen. Suoristuksen jälkeen ratsastettiin samaa tehtävää, mutta tällä kertaa toisen suunnan kaareen. Tehtävällä huomasin taas, että osaan itse ratsastaa paremmin oikeassa kierroksessa, takaosan väistätys meni niin paljon helpommin siihen suuntaan, näin ratsastajan näkökulmasta. Takaosan väistöjen tarkoituksena oli saada Diskon ristiselkää avattua, sitä kautta samalla saatiin paremmin liikettä takaosaan ja selkään “pyöreyttä”.

Mielestäni takaosan sisään väistätys oli ainakin minulle paljon helpompaa, vaikka olisin uskonut että takaosan ulos väistättäminen olisi ollut helpompaa minulle. Tässäkin kahdeksikko tehtävässä huomasi sen, kuinka minun jalka vaan halusi siirtyä liian taakse, samoin kantapää yritti vaivalloisesti siirtyä ylöspäin. Onneksi tunnin edetessä jouduin ratsastamaan ilman jalustimia, mikä tavallaan pakotti mun jalan valumaan pitkäksi ja rennosti. Samalla minun viimekertainen ongelma lantion kanssa joutuisi koetukselle, jos lantiota jännittäisin menettäisin luultavasti tasapainon.
Tehtiin samaa tehtävää edelleen käynnissä. Kahdeksikon kaarissa ratsastettiin alkuun takaosaa reilusti kahdeksikon ulkopuolelle, asetus siirtyi samalla ulos. Etuosa pysyi kahdeksikolla, kun taas takaosa siirtyi sen ulkopuolelle. Hevonen kulki tällä hetkellä kolmella uralla. Kahdeksikon keskelle tuli tietty suoristus ja samalla ratsastettiin eteen. Suoristuksen jälkeen ratsastettiin samaa tehtävää, mutta tällä kertaa toisen suunnan kaareen. Tehtävä olikin heti paljon vaikeampi ratsastaa! En jotenkin vaan hahmottanut asetusta ulos, jäin samalla kädellä kiinni suuhun. Sillon tietysti kaikki rentous ja pehmeys edestä häipyi.. Pitäisi ilmeisesti taas harjoitella vasta-asetuksia, jos ei muuta niin ainakin Diskon kanssa.



Heti kun osasin itse ratsastaa paremmin kädellä, väistöistä tuli yhtäkkiä paljon helpomman tuntuiset! Selvästi jatketaan minun istunnan treenaamista, eikä siirrytä vaikeimpiin tehtäviin, kerta mun oma istunta ei ole valmis siihen. Kun kahdeksikot onnistui suhteellisen hyvin molempiin suuntiin vaikeutettiin tehtävää vähän. Tällä kertaa joka toinen kaari ratsastettiin niin että takaosa tuli kahdeksikon sisäpuolelle, joka toinen väistö niin että takaosa lähti kahdeksikon ulkopuolelle. Käytännössä sama tehtävä, yhdistettynä. Vaikeinta tässä tehtävässä oli ne ekat kolme askelta väistöä suoristukseen. En mitenkään meinannut saada väistettyä takaosaa tarpeeksi paljon kaarteen läpi. Diskolle tämä ei varmaankaan olisi ollut ongelma, jos itse olisin osannut ratsastaa tehtävää.


Tämän tehtävän jälkeen laitettiin minun lantio ja vatsalihakset vasta töihin, nimittäin jalustimien tuki lähti lomalle. Lopputunnin jouduin ratsastamaan kokonaan ilman jalustimia! Pitkän käynti työskentelyn jälkeen tarkistettiin jälleen istunnan tilanne, ratsastamalla ravia pääty-ympyrällä. Tottakai mun istunta oli nyt paljon parempi! Mun jalat ei olleet enään yhtään jännittyneet, istuin lantion päällä, ranteet pysyi myös yllättävän hyvin suorina! Kun istuntaa oli taas kartoitettu vähän, pääsi Disko kävelemään väli käynnit, minkä jälkeen jatkettiin samaa kahdeksikko tehtävää ravissa.


Minä kun aina väitän, että ratsastan paremmin ravia, verrattuna käyntiin tai laukkaan. Ravissa tehtävä oli entistä vaikeampi. Disko hermostui usein mun käsistä, mikä on todella ymmärrettävää. Vaihtelin tuntumaa turhaan, mun ranteet kääntyi ties minne päin, yksinkertaisuudessaan häiritsin hevosen liikkumista. Tosin kyllä niitä hyviäkin pätkiä tuli runsaasti, huonompia pätkiä vaan on niin paljon helpompi lähteä purkamaan, tekstin muodossa. Etenkin pätkillä, missä ratsastin takaosaa sisälle sain oikeasti todella hyvin takasia mukaan liikkeeseen, samoin saatiin selkään paljon enemmän “pyöreyttä”.

Käveltiin taas väli käynnit, samalla pohdittiin mun istuntaa ja valmisteltiin seuraavaa tehtävää. Seuraavana pää tehtävänä toimi siirtymiset nelikaarisella. Aloitettiin vähän helpommilla siirtymisillä meille. Tehtiin jokatoinen nelikaarisen kaari ravissa, jokatoinen käynnissä. Alkuun, ensimmäisillä kerroilla siirtymiset suorastaan töksähti, suorastaan liike pysähtyi kokonaan askellajien välillä. Samoin kaarteissa ratsastin liian vähän eteen, mikä ei auttanut siirtymisen sujuvuutta yhtään. Kun sain istunnan korjattua paljon paremmaksi, minun oli paljon helpompi istua liikkeen mukana. Se että istunta pysyi ainakin hetkittäin todella kivana, johti siihen että sain ratsastettua siirtymiset paljon kivemmin. Oli niin paljon helpompi ratsastaa, kun ei ollut jalustimia minkä tuen avulla saa jännitettyä jalat ja lantion väärään asentoon. Jatkossa pitääkin ratsastaa enemmän ilman jalustimia! Meinasin kirjoittaa että myös ilman satulaa ratsastamista pitää lisätä, mutta ei. Ilman satulaa mun lantio on vieläkin pahemmassa asennossa.

Ravi nelikaarisen jälkeen tehtiin samaa tehtävää, mutta ravissa ja laukassa. Ennen varsinaisen tehtävän tekemistä, ratsastettiin laukkaa taas pyörivämmäksi. Laukassa aina kaikki virheet mun istunnassa korostuu. Yllättäen näin kävi taas.. Ongelmat alkoi jo verryttely laukoissa. Kadotin taas kokonaan mun ulko ohjan, ulkojalka sentään oli paljon parempi tällä kertaa! Disko lähti edelleen samasta kohdasta, oikean yläkulman kohdalta rikkomaan raviin, tai vaihtoehtoisesti se yritti lähteä poistumaan ympyrältä. Laukattiin molempiin suuntiin, oikea laukka oli edelleen vaikeampi meille molemmille. Kun laukkaa saatiin työstettyä kivaksi, siirryttiin varsinaiseen tehtävään. Ratsastettiin nelikaarista niin että ensimmäinen kaari tuli laukassa, samoin viimeinen kaari tuli laukassa. Laukan välissä ratsastin ravissa.
Laukasta raviin siirtymisissä mun on todella vaikea istua, en tiedä mistä tämä(kin) ongelma on tullut. Ravista laukkaan siirtymisissä ei ole mitään ongelmaa, päinvastoin. Saan ratsastettua ne siirtymiset erityisen hyvin, kun taas laukasta raviin en vaan yksinkertaisesti osaa hahmottaa tai ylläpitää liikettä siirtymisen läpi. Parin tuhannen toiston jälkeen, me oikeasti saatiin todella kivoja pätkiä! Saatiin takaosaa ensimmäistä kertaa oikeasti todella hyvin alle, samoin siirtymiset sujui kerta kerralta vaan paremmin. Se siitä onnistumisesta, viimeisellä kerralla kun ratsastettiin nelikaarista, ensimmäinen ja kolmas kaari meni niin hyvin! Viimeisellä kaarella laukan nosto ei vaan mennyt läpi. Kyllä, istuin todella vinossa, ja kyllä jäin kiinni suuhuun. Virheiden tunnustaminen, ensimmäinen askel virheiden korjaamiseen? Tämän jälkeen en yksinkertaisesti vaan saanut nostettua pyörivää laukkaa pidemmäksi kun neljäksi askeleeksi, voitte kuvitella miltä sellainen laukka näyttää.. Joo ymmärrän, ulkona oli todella kuuma, tein koko ajan virheitä, mutta noin pahasti en sentään ratsastanut mielestäni, voin hyvinkin olla väärässä. Tarkoituksena oli välttää käyntiin siirtymistä, vaan mielummin pitää Disko vaikka ravissa. siirtymistä, lopulta mun oli vaan pakko siirtää Disko käyntiin, rauhoittaa oma istunta, Disko ja ennen kaikkea mun ajatukset. Epäonnistumisen ajatukset takaraivoon, positiivinen mieli päällimmäiseksi.
 
Viimeinen laukannosto oli huomattavasti parempi, vaikka laukka ei pyörinyt toivotun paljon. Päätettiin jättää laukka siihen, luultavasti se menisi vaan huonompaan suuntaan. Tarpeeksi aikaisin lopettaminen on myös jonkinlainen taito.. Aivan viimeisenä otettiin parit pätkät tätä kahdeksikko-väistö tehtävää. Loppuun vielä vähän ravia kevennellen pääty-ympyrällä. Vaikka tunnin aikana tuli useita epäonnistumisia, turhia virheitä, viimeiset ravi kierrokset on aina ne parhaat! Disko oli niin hyvin avuilla, tuli takaata alle todella hyvin, muoto pysyi tasaisena, jopa mun istunta oli niiin kunnossa kun se vaan voi olla tällä hetkellä. Tänäänkin koettiin niin monia uusia puolia Diskosta ja tietty mun istunnasta, odotan innolla seuraavaa tuntia!